Perussuomalaisten kehysvaihtoehto

Tässä perussuomalaisten ryhmäpuhe tämän päivän täysistunnossa koskien valtion vuosien 2014-2017 valtiontalouden kehyksiä

------------

Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014-2017
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Jari Lindström


Hallitus haparoi ja kompastelee

Hallituksen toiminta kehyspäätöksen yhteydessä on ollut todellinen pohjanoteeraus. Ensin kesti ja kesti saada edes tiedotetta siitä, mitä hallitus oli kehysriihessä päättänyt. Ja kun tiedote lopulta saatiin, teksti oli lähes lukukelvotonta konsulttimunkkilatinaa, jossa kerrottiin leikkaustenkin olevan oikeasti asioiden parannuksia ja pienimmätkin parannukset maalattiin historiallisiksi uudistuksiksi. Mahtavaa!

Suora lainaus tiedotteesta:” Kuntien rooli ja vastuu pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostuu”. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että hallitus sysää valtiolta kuntien maksettavaksi 150 miljoonaa euroa työmarkkinatukea. Valtion omat talousluvut saadaan näin hiukan kauniimmiksi, mutta vastaavasti kuntien talous menee saman verran kuralle. Koko julkisen sektorin kannalta tällä kikkailulla säästettiin nolla euroa. Loistavaa!

Ilmiselvää on, että hallituksen päätökset vaikuttavat kaikkea muuta kuin loppuun asti harkituilta. Näyttääkin siltä, että hallitus käyttää enemmän aikaa tiedotteidensa hiomiseen kuin itse päätösten tekoon. Tämä hallituksen sekoilu ei takuulla ole jäänyt huomaamatta luottoluokittajilta ja sitä kautta se ei voi olla vaikuttamatta Suomen luottoluokitukseen. Fantastista!

Suurpääomaa silitellään

Sama farssi jatkui itse kehyspäätöksen jälkeen. Kehyspäätöksen aiheuttamasta kentän kapinasta hätääntyneet vasemmistoedustajat alkoivat julkisesti vaatia ainakin osinkoverovääryyden korjaamisesta. No nyt on kuulemma virheet korjattu ja enää ei veroratkaisu suosi rikkaita. Kuitenkin uudessakin osinkoveromallissa kevennetään suuromistajien verotusta huomattavasti. Osinkoja verotetaan uuden mallin mukaan 150 000 euroon saakka alle 8 % verokannalla. En tiedä, mitä vasemmistoedustajat ajattelevat, mutta perussuomalaisten mielestä 150 000 euron osinkotuloja nostava on rikas. Suurpääoman silittely jatkuu!

Valtiovarainministeri Urpilainen hehkutti, että Suomessa ei hallituksen uudistuksen jälkeen jaeta enää verovapaita osinkoja.  Kuitenkin hallituksen uudistuksen jälkeen Suomessa ei jaeta mitään muuta kuin ainakin osaksi verovapaita osinkoja. Miten tässä näin kävi?

Vasemmisto taisi torkkua uudestakin osinkoveromallista sovittaessa, sillä muuten on vaikea käsittää, miten tämä on voitu hyväksyä. Näin härskisti rikkaimpia suosivaa veropolitiikkaa ei uskaltanut tehdä edes edellinen oikeistohallitus.

Talouskasvu ja työllisyys vaarassa

Kehysfarssi ei loppunut edes tähän. Kun selonteossa kerrotaan, että yhteisöveron alennuksen aiheuttama verotulojen miljardiluokan vähennys paikkaantuu suurelta osin veronalennuksen talouskasvua parantavilla vaikutuksilla, kerrotaan tällöin vain osatotuus. Miksi selonteossa ei mainita mitään hallituksen yritysveroalen rahoittamiseksi tekemien veronkorotusten ja leikkausten dynaamisista vaikutuksista? Kun näistä kerran on alettu puhua, pitäisi realistisen kokonaiskuvan saamiseksi kertoa kaikkien tehtyjen päätösten dynaamiset vaikutukset. Positiivisten asioiden ohella tulee huomioida myös negatiiviset.

Pääministeri on jaksanut useaan otteeseen toitottaa, että hallituksen kehysratkaisun kantava ajatus on suomalaisen työn lisääminen. Olette kuitenkin matalasuhdanteessa leikkaamassa ja korottamassa veroja yhtensä noin 600 miljoonalla eurolla. Absoluuttinen totuus näin ollen on, että ainakin valtavirran taloustieteen oppien mukaan, kokonaisuutena kehysratkaisunne heikentää Suomen lähiajan talouskasvua ja työllisyyttä.

Kuntia kuritetaan

Hallituksen tiedotteiden ja kehyspäätöstekstin korulauseiden alta pilkottaa pienituloisia rokottava kova kokoomuslainen politiikka.

Hallitus päätti kiihdyttää yhteisöverokilpailua ja laskea yhteisöveromme selvästi lähimpiä kilpailijamaitamme kuten Ruotsia alhaisemmaksi. Perussuomalaiset ymmärtävät, että muiden maiden aloittamaan verokilpailuun on jotenkin vastattava, mutta ei sitä pidä kiihdyttää. Veroalella on varmasti pitkällä aikavälillä jonkinlainen taloutta ja työllisyyttä edistävä vaikutus, mutta asiantuntijoiden mukaan vaikutuksen suuruus on epäselvä, ja joka tapauksessa se realisoituu vasta vuosien kuluttua.

Täytyy ihmetellä tätä hallituksen toivotaan toivotaan -politiikkaa, jossa se on taipunut elinkeinoelämän vaatimuksiin ja antanut sille melkein miljardin verolahjan saamatta itse vastineeksi mitään. Edellisen demarivaltiovarainministerin lahjalla suurpääomalle - varallisuusveron poistolla - saatiin sentään ostettua tuloratkaisu.

Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä, että hallitus maksattaa suuryritysten veroalen pienituloisilla korottamalla muun muassa sähkö- ja bensaveroa yli 200 miljoonalla. Tasaveroluonteiset energiaverot rokottavat VM:n omienkin laskelmien mukaan pienituloisia jopa arvonlisäverotuksen korotusta pahemmin. Myös kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia on kehyskauden aikana päätetty leikata lisää yhteensä lähes miljardilla eurolla, mikä väistämättä näkyy kuntalaisten arjessa peruspalveluiden laadun ja saatavuuden heikkenemisenä.

Tarjoamme Suomelle paremmat paketit

Perussuomalaisten kehysvaihtoehto on viiden paketin ohjelma, jolla saadaan Suomi nousuun. Viisi pakettiamme ovat: kasvu-, työllisyys-, vero-, energia ja hyvinvointipaketti.

Kasvupakettimme kantava voima on usko Suomeen ja suomalaiseen työhön. Uusimpien tutkimusten mukaan valtiontalouden sopeutustoimet heikentävät talouskasvuamme nyt niin paljon, että valtiontalouden tasapaino ei parane vaan se heikkenee. Tämän takia sopeutamme hallitusta vähemmän kehyskauden alkupuolella, mutta kiristämme tahtia kehyksen loppuvuosina, jolloin taloutemme ennustetaan olevan tukevammalla pohjalla. Tällöin kehyskauden lopussa valtionvelka olisi hallituksen vaihtoehtoa alhaisempi.

Toisin kuin hallitus, joka yritysveroalekiihkossaan unohti työttömät, perussuomalaisten vaihtoehdon keskeinen osa on työllisyyspaketti. Porrastaisimme eläkemaksuja niin, että alhaisen työllisyysasteen yli 55- ja alle 30-vuotiaiden eläkemaksuja laskettaisiin ja tämä kompensoitaisiin korottamalla parempien työllisyysasteen ikäluokkien maksuja. Uudistaisimme työkyvyttömyyseläkejärjestelmää kannustavampaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan. Loisimme automaattisen palkkatukijärjestelmän yli 55-vuotiaille alanvaihtajille, sekä kannustaisimme työurien pidentämiseen yli 63-vuotiaiden veroporkkanalla. Lisäksi lisäisimme aktiivisen työllisyyspolitiikan resursseja.

Veropaketissamme vastaamme muiden maiden aloittamaan yhteisöverokilpailuun laskemalla sen samalle 22 prosentin tasolle kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Tämän lisäksi tukisimme erityisesti pk-yritysten kasvua ja työllistämismahdollisuuksia nostamalla alv:n alaisen toiminnan alarajaa, toteuttamalla työllistävien pk-yritysten Viron-mallin mukaisen yritysverotuksen sekä nostamalla hallitusta enemmän kotitalousvähennyksen määrää. Osinkoverotusta uudistaisimme hallitusta oikeudenmukaisemmin ja kasvua paremmin tukevammin, sillä verottaisimme pieniä osinkoja hallitusta kevyemmin ja suuria osinkoja hallitusta ankarammin.

Energiapakettimme tarkoituksena on energiapolitiikkaa järkeistämällä saada vaihtotase, vientisektorin kilpailukyky sekä ympäristö kuntoon. Kohentaisimme vientisektorin kilpailukykyä alentamalla sadoilla miljoonilla energiaveroja. Parantaisimme verotusta sekä tuki- ja lupapolitiikkaa järkeistämällä kotimaisen energian kuten turpeen ja pienpuuenergian asemaa suhteessa kivihiileen ja muuhun tuontienergiaan. Perussuomalaisten mielestä on parempi pistää energiaeurot kiertämään kotimaassa kuin antaa ne naapurille.

Hyvinvointipakettimme tarkoituksena on hyvinvointiyhteiskuntamme pelastaminen. Perussuomalaisten mielestä kuntien valtionosuuksia pitää lisätä, ei leikata. Vanhuspalveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveystyöhön varaisimme selvästi enemmän resursseja ja omaishoidontukeen tekisimme tasokorotuksen. Hallitusohjelmassakin luvatun asumistukiuudistuksen taas tekisimme jo ensi vuonna ja kohtuuhintaiseen asumiseen lisäisimme resursseja.

Näillä viidellä paketilla, kasvupaketilla, työllisyyspaketilla, veropaketilla, energiapaketilla ja hyvinvointipaketilla saamme Suomen taas nousuun!


Lisätietoja:
Jari Lindström
puh. 050-5120495