Belsebubin keksintö: kaupunkien johdannaiset

Esko Seppäsen kirjoitus kaupunkien ottamista johdannaisista, jotka yleensä liittyvät lainojen suojauksiin. Seppäsen mukaan mm. Oulussa on jopa kymmenien miljoonien tappioita noihin johdannaisiin liittyen. Terveellinen muistutus. Tosin kaupunkimme talousjohdon mukaan nuo luvut eivät vastaa kaupunkimme todellisia riskejä liittyen noihin suojauksiin. Toivokaamme, että talousjohdolla on tilanne hallussa:

"Finanssikapitalismin uusista tuotteista johdannaiset ovat taloudenpidon myrkkyjuomaa. Niitä ei saisi antaa ammattitaidottomiin käsiin. Muuten käy niin kuin on käymässä eräille Suomen kaupungeille: Lahti, Oulu, Pori, Tampere. Jyväskylä ja Turku suojaavat johdannaisilla  itseään matalilta koroilta!

Toistan: suojaavat johdannaisilla  itseään matalilta koroilta.

Toivottavasti tekevät niin edes vahingossa tai tietämättään.

Tunnetumpi tapaus on se, että valtion lentokenttäyhtiö Finavia on pystynyt saamaan aikaan 34 miljoonan euron tappion omaan toimialaansa kuulumattoman keinottelun riskinotolla.

On kummallista, miten Suomen hallituksen ministeri, katujen tai ainakin teiden yksityistäjä Anne Berner (kepu) on käyttäytynyt asian jälkiselvittelyssä. Hänen toimintansa johdosta mahdollisia tappiosyyllisiä ei etsitä eikä löydetä. (Keneltäkään asianosaiselta ei voida vaatia näin suuren summan vahingonkorvausta, mutta tämän ihmeellisen johdannaisseikkailun synty ja kulku olisi pitänyt selvittää ja tarkasti olisi pitänytkin selvittää.)

Johdannaiset ovat suuressa maailmassa miljardilottoa. Ne ovat useimmiten kahden pankin välisiä sopimuksia, joilla ei käydä julkista kauppaa. Niiden määrä maailmalla on 7-8 kertaa suurempi kuin kaikkien arvopaperipörssien osakkeiden yhteenlaskettu arvo. Johdannaiset itsessään eivät ole mitään, jolla olisi arvoa. Niillä on vain hinta.

Johdannaiset ovat arvopaperitalouden myrkkyjuomaa, jota näyttää tyrkytetyn Finavian ohella myös muun julkisen vallan juotavaksi. Siitä jää veronmaksajien suuhun karvas maku.

Huomioni on kiinnitetty siihen, miten suomalaiset kaupungit ovat kulkemassa Finavian tietä. Ne sijoittavat kaupunkien verovaroja johdannaisiin. Tuloksista päätellen on ilmeistä, että kaupunkien talousjohtajatkaan eivät ole saaneet johdannaisiaan tuottamaan – eivätkä taida tuntea myöskään niihin liittyviä riskejä.

Pankit, jotka johdannaisia ovat myyneet, sen sijaan tuntevat tuotteensa ja keräävät voitot kotiin.

Lahden kaupungin arviointikertomus on armotonta luettavaa. Siihen on listattu Lahden ohella muidenkin kaupunkien johdannaisten määriä ja tappiolukuja. Vuoden 2015 päättyessä tässä mainittujen kaupunkien johdannaissalkuista jokainen oli mennyt kylmän puolelle, siis tappiolliseksi. (Mainittakoon, että Helsingillä ei ole johdannaisia.)

Seuraavassa kaupunkien johdannaiset (miljoonia euroja) ja niiden poikkeama käyvästä arvosta eli tässä tapauksessa tämänhetkinen arvon alenema:

Tampere        627 (- 107)

Turku             495  (- 21)

Lahti              331  (- 14)

Oulu              302   (- 80)

Vantaa           265   ( - 2)

Espoo            232    (- 9)

Jyväskylä       170  (- 34)

Pori                154   ( - 2)

Kouvola           71    (- 6)

Kuopio             34    (- 2)

En ole kuullut kaupunginvaltuutettujen nostaneen näitä asioita kuntalaisten tietoon. Luulen, että monet valtuutetut eivät tunne näiden finanssituotteiden olemusta. Luulen, että kaupunkien rahoitusvastaavat eivät ole ymmärtäneet Finavian miehiä paremmin johdannaisiin liittyviä riskejä eivätkä ole varautuneet  - Tampereen tapaan - tuleviin tappioihin ennakolta.

Pankit kirjaavat optioista voittoja, eikä Finanssivalvonta anna armoa johdannaisriskien tappioiden kantajille. Se päätti Finavian tapauksessa, että ”pankeilla on ollut velvollisuus antaa Finavialle olennaiset tiedot asiakkaan päätöksenteon tueksi muun muassa sopimusten luonteesta ja niihin sisältyvistä riskeistä. Ammattimaiseksi asiakkaaksi asianmukaisesti luokitellulle Finavialle palvelua tarjotessaan pankeilla ei kuitenkaan ole ollut velvollisuutta selvittää sopimusten asianmukaisuutta tai soveltuvuutta Finavialle.” Sama velvollisuusvaje syntyy myös Suomen kaupunkien mahdollisista armonpullapyynnöistä.

Kaupunginvaltuutettujen tehtävä on ottaa selville, mitä oman kaupungin rahoille on tapahtumassa, eikä kaupunkien asukkaita voi velvoittaa lukemaan näistä asioista vain Lahden kaupungin arviointikertomuksesta.

Liitän tähän loppuun asianharrastajille madonlukuja kyseisestä julkaisusta.

"Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan johdannaissopimuksia käytetään riskien hallintaan, ei keinottelumielessä. Riskien hallinnan näkökulmasta tarve johdannaisten käyttämiseen on lähtökohtaisesti vaihtuvakorkoisten lainojen osalta. Vuosina 2010 –2015 johdannaisia on joinakin vuosina ollut enemmän kuin vaihtuvakorkoisia lainoja. Kaupungin sisäisestä pankista on vuosina 2010–2015 annettu tytäryhteisöille vaihtuvakorkoon sidottuja lainoja enemmän kuin kaupungilla itsellään on ollut vaihtuvakorkoisia lainoja, minkä vuoksi kaupungin näkökulmasta tarkasteltuna kaikki vuosien 2010 - 015 johdannaiset on tehty keinottelumielessä. Tätä näkemystä puoltaa se, että johdannaisten vaikutuksia ei ole siirretty tytäryhtiöille. Kaikki johdannaisten tuotto-odotukset ja riskit ovat olleet ja ovat edelleen yksin Lahden kaupungilla. Osalla johdannaisista ei ole olemassa lainaa, jota ne suojaavat”

”Johdannaiset ovat vuonna 2015 tuottaneet Lahden kaupungille tappiota vajaat 0,3 milj. euroa. Tilinpäätöksen liitetietojen mukaan 31.12.2015 voimassa olleiden johdannaisten käypä arvo oli pankkien ilmoitusten mukaan 13,9 milj. euroa miinuksella. Käypä arvo tarkoittaa johdannaissopimuksen hintaa, jos sopimus ennenaikaisesti puretaan (arvo vaihtelee päivittäin). Koko Lahti-konsernin osalta johdannaissopimusten käypä arvo oli miinuksella 31,6 milj. euroa.

Tilanne on kuitenkin selvästi tätä huonompi, koska joidenkin sopimusten mukaan pankeilla on yksipuolinen oikeus irtisanoa sopimus. Lahden tilinpäätöksen sivulla 134 on selostettu purkuoikeudellista koronvaihtosopimusta nro 10. Kyseisen johdannaisen pääoma on 21 milj. euroa ja sopimuksen päättymisaika 1.12.2034. Tämän sopimuksen käypä arvo 31.12.2015 oli 10,9 milj. euroa voitollinen ja sen verran tämä sopimus on alentanut tappioiden kokonaismäärää. Pankilla on kuitenkin oikeus purkaa sopimus 28.11.2019 ja yleisen elämänkokemuksen perusteella voi päätellä, että pankki myös purkaa sopimuksen nykyisellä korkotasolla. Jos ja kun pankki purkaa kyseisen johdannaissopimuksen 28.11.2019, niin silloin kyseinen sopimus ei enää alenna tappioiden kokonaismäärää. Tämä huomioiden Lahden kaupungin tulevien vuosien tappiot johdannaisista tulevat olemaan nykyisellä korkotasolla yli 20 milj. euroa. Vertailutietona mainittakoon, että valtion lentoasemapalveluyhtiö Finavia Oyj:n tappiot vuosina 2009 – 2011 tehdyistä koronvaihtosopimuksista ja erilaisia ehtoja sisältäneistä swaptioilla olivat 34,3 miljoonaa eli samaa suuruusluokkaa kuin Lahti-konsernin 31.12.2015 tilanteen mukaan johdannaisten käyvän arvot olivat miinuksella.”

”Jäljempänä olevassa taulukossa on selvitys johdannaissopimusten määristä suurimmissa Suomen kaupungeissa. Suurten kaupunkien käytännöt johdannaissopimuksiin vaihtelevat merkittävästi. Helsingillä ei viime vuoden lopulla ollut yhtään johdannaista ja Joensuussakin johdannaiset päättyvät vuonna 2017. Helsinki ja Joensuu hyötyvät nykyisistä matalista koroista. Sen sijaan Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Jyväskylä ja Turku ovat tehneet erittäin pitkäaikaisia johdannaissopimuksia ja se näkyy näiden kaupunkien tulevien vuosien johdannaistappioina.”

Seppäsen kirjoitus Uudessa Suomessa