Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2015 – Työ, yrittäminen ja välittäminen
Perussuomalaiset haluavat johtavana vastuullisena oppositiopuolueena auttaa maamme takaisin kasvu-uralle. Tarjoamme paremman vaihtoehdon hallituksen epäonnistuneelle politiikalle. Vaihtoehtobudjettimme keskeinen tavoite on samaan aikaan saada sekä julkisen sektorin syömävelanotto kuriin että investoida tulevaan kasvuun. Ottaisimme syömävelkaa noin puoli miljardia hallitusta vähemmän, mutta samalla panostaisimme kertaluonteisesti kasvua tukeviin investointeihin 750 miljoonaa euroa hallitusta enemmän. Erotuksen rahoittaisimme suuntaamalla tähän osan jo päätetyistä valtionomaisuuden myyntituloista.
Laskelmissamme emme varovaisuusperiaatteen mukaisesti ole ottaneet huomioon vaihtoehtomme talouskasvua parantavaa vaikutusta. Koska pääasialliset säästömme kohdistuisivat maasta ulos suuntautuviin rahavirtoihin ja koska emme leikkaisi eläkeindeksejä, vaihtoehtomme panostaisi Suomeen yhteensä melkein miljardin hallitusta enemmän. Tämä lisäpanostus lisäisi valtion verotuloja sekä alentaisi pienemmän työttömyyden kautta sosiaalikuluja varovaisestikin arvioiden yhteensä sadoilla miljoonilla euroilla. Ja jos käytämme Kansainvälisen valuuttarahaston Suomen maaraportissa käyttämiä oletuksia, parannus valtiontalouteen olisi jopa 300–400 miljoonaa euroa ja koko julkiseen sektoriin vielä suurempi. Tämän verran olemme siis tahallaan aliarvioineet vaihtoehtomme positiivisia vaikutuksia.
Vaihtoehtomme kostuu seuraavista kuudesta paketista:
350 miljoonan euron työllisyys ja yrittäjyyspakettimme tavoitteena on nostaa työllisyysasteemme muiden pohjoismaiden tasolle sekä parantaa pk-yritysten asemaa. Heikko työllisyysasteemme johtuu ennen kaikkea yli 55-vuotiaiden huonosta työllisyydestä. Työuratakuumme tarkoituksena on edesauttaa työkykyisten ja -haluisten ikääntyneiden työuran jatkumista eläkeikään saakka. Pk-yrityksiä tukisimme nostamalla alv:n alaisen toiminnan alarajaa nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon ja toteuttaisimme työllistävien pk-yritysten Viron-mallin mukaisen yritysverotuksen. Lisäksi nostaisimme kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen määrää 45 prosentista takaisin 60 prosenttiin. Purkaisimme turhaa sääntelyä ja ketteröittäisimme lupabyrokratiaa. Lisäisimme myös aktiivisen työllisyyspolitiikan resursseja sekä panostuksia oppisopimuskoulutukseen.
Yli puolen miljardin euron energiapakettimme tavoitteena on kääntää energiapolitiikkamme suunta. Johdonmukainen, kohtuuhintaiseen ja kotimaiseen energiaan tähtäävä energiapolitiikka tukee työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja ostovoimaa sekä edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Niinpä energiaomavaraisuuden tuntuva nostaminen on syytä ottaa energiapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi. Alentaisimme energiaverotusta 450 miljoonalla eurolla. Teollisuuden kuljetuskustannusten alentamiseksi poistaisimme myös väylämaksut. Lisäksi panostaisimme korjaus- ja energiatehokkuusinvestointeihin sekä purkaisimme fiksun energiapolitiikan tekemistä estävää lainsäädäntöä.
800 miljoonan euron turvallisuus- ja hyvinvointipakettimme tarkoituksena on turvata kansalaisten perusturvallisuus. Olisimme valmiita korottamaan perusturvaa ja omaishoidon tukea sekä panostamaan lisää lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. Emme leikkaisi lapsilisiä emmekä eläkeindeksejä. Antaisimme kunnille 200 miljoonaa euroa hallitusta enemmän peruspalveluiden järjestämiseen. Katsomme myös, että tasa-arvoinen ja laadukas opetus on maamme menestyksen perusta, joten lisäisimme resursseja peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen ja kattavan kouluverkon ylläpitoon. Emme myöskään ole hallituksen tavoin valmiita tinkimään sisäisestä tai ulkoisesta turvallisuudesta edes syrjäseuduilla. Emme suostu hallituksen suunnittelemaan puolustusvoimiemme alasajoon. Vaadimme myös lisää resursseja poliisille, rajavartiolaitokselle, tullille sekä oikeuslaitokselle, jotta ne pystyvät hoitamaan tehtävänsä mm. harmaan talouden torjunnassa. Lisäksi katsomme, että puhdas kotimainen ruoka vaatii maaseudun elinvoimaisuuden turvaamista.
750 miljoonan euron investointipakettimme kantava voima on usko siihen, että Suomeen investoimalla saamme maan nousuun. Katsomme, että nykyisessä taloustilanteessa on syytä panostaa tieverkkoon, julkisten rakennusten homekorjauksiin, kohtuuhintaiseen asumiseen sekä kasvuyritysten rahoitukseen. Sen lisäksi että tällä olisi suhdanteita tasaava vaikutus, tämä olisi myös järkevää julkisen rahan käyttöä, koska matalasuhdanteessa näiden investointien teko on halvempaa kuin korkeasuhdanteessa.
800 miljoonan euron säästöpakettimme leikkaisi julkisia menoja ilman mainittavia vaikutuksia maamme kansalaisten hyvinvointiin. Selvää on, että pelkillä veronkorotuksilla ei velkaantumista katkaista. Joudumme myös leikkaamaan. Mielestämme leikkaukset on aloitettava kohteista, joilla on vähiten merkitystä maamme hyvinvointiin, työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Tällöin leikkaukset kannattaa mielestämme kohdistaa maamme ulkopuolelle suuntautuviin rahavirtoihin sekä menoihin, joiden vaikuttavuus on huono tai jopa negatiivinen. Säästäisimme uudistamalla kehitysavun rahoituksen ja yritystukijärjestelmän. Leikattavaa riittää myös puoluetuessa, maahanmuutossa sekä luonnonsuojelualueiden hankinnassa. Emme myöskään hyväksy euroalueen kriisimaiden tukemista suoraan budjetistamme.
Veropakettimme uudistaisi verotustamme oikeudenmukaisempaan ja kannustavampaan suuntaan. Vapauttaisimme 1 000 euron kuukausitulot ansiotuloverotuksesta ja nostaisimme suurituloisten tuloverotusta. Uudistaisimme osinkoverotusta oikeudenmukaisella ja kasvua tukevalla tavalla verottamalla pieniä osinkoja kevyemmin ja suuria osinkoja ankarammin. Palauttaisimme yhteisöveron Ruotsin 22 prosentin tasolle ja laajentaisimme veropohjaa verottamalla myös suursäätiöiden pääomatuloja. Vaihtoehdossamme verotuksen kokonaistaakka pysyisi lähes muuttumattoman, kun otamme huomioon uuden kehitysapumalliimme sisältyvän 250 miljoonan euron veroporkkanan.
Vaihtoehtobudjetti kokonaisuudessaan täällä (pdf, 580 kB) >
Lisätietoja:
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström (p. 050 512 0495)
Kansanedustaja Kaj Turunen (p. 050 512 0663)
Kansanedustaja Ville Vähämäki (p. 050 512 0196)