Uusi Neuvostoliitto tulossa

Sampo Terhon ploki 7.2.2014 (otsikointi minun):

Tämän viikon täysistunnosta Strasbourgissa jäi huono jälkimaku. Syynä olivat oudot, huonosti demokraattiseen toimintatapaan istuvat välikohtaukset.

Äänestimme jälleen ilmastoasioista parissakin eri mietinnössä, otsikoiltaan “Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuoteen 2030″ ja “Suositus päätökseksi olla vastustamatta luonnosta komission asetukseksi (EU) N:o …/… asetuksen (EU) N:o 1031/2010 muuttamisesta erityisesti vuosina 2013–2020 huutokaupattavien kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien määrän vahvistamiseksi.”

Ensimmäisessä mietinnössä oli noin 200 muutosesitystä, joista äänestäminen kesti ehkä 45 minuuttia. Punavihreä linja oli pääosin voitolla. Kun sitten loppuäänestys vihdoin oli edessä, pyysi toinen mietinnön laatijoista (konservatiivi) viittaamalla puheenvuoroa. On aivan normaali käytäntö, että mietinnön laatija saa puhua ennen loppuäänestystä, mutta puhetta johtanut sosiaalidemokraatti jätti pyynnön kuitenkin huomiotta ja antoi puheenvuoron normaalikäytännön vastaisesti vasta äänestyksen jälkeen.

Mietintö meni läpi ja puheenvuorossaan mietinnön laatija sitten kertoi, että halusi vain sanoa, että kaikkien tulisi äänestää täysin vääristyneeksi muutettua mietintöään vastaan. Hän vaati jopa nimensä poistamista mietinnöstä.

Ilmoitus ei tietenkään ollut kovin hyödyllinen enää äänestyksen jälkeen ja alkoi yleinen meteli. Osa mepeistä kertoi, ettei ollut äänestänyt ollenkaan, kun oli odottanut mietinnön laatijan puhetta. Virheen tehnyt puheenjohtaja taas väitti, ettei ollut nähnyt puheenvuoropyyntöä. Raivostuneet brittikonservatiivit kertoivat, että olivat jo edellisenä päivänä pyytäneet puheenvuoroa sähköpostitse sihteeristöltä (mikä myöhemmin osoitettiin myös todeksi). Muuan sosiaalidemokraatti taas julisti, että oikeisto arvostelee puheenjohtajaa vain, koska hän on nainen. Kalabaliikki kesti useita minuutteja.

Seuraavana päivänä asiaan palattiin tutkimusten jälkeen ja puheenjohtajan virhe myönnettiin, mutta se laitettiin virkamiehistön syyksi, joka ei kuulemma ollut välittänyt tietoa puheenvuoropyynnöstä puheenjohtajalle (tosin mietinnön laatija lisäksi viittasi näkyvästi tämän merkiksi). Heti perään kerrottiin, että äänestystä ei kuitenkaan työjärjestyksen mukaan voi uusia. Keskustelun jälkeen selitys hyväksyttiin lopulta muristen.

Mutta, mutta… Kun sitten tuli äänestykseen jälkimmäinen ilmastopoliittinen mietintö, ehdotti muuan meppi äänestyksen lykkäystä. Puheenjohtaja (eri henkilö kuin edellisellä kerralla) kysyi löytyykö puoltavaa puheenvuoroa. EFD-ryhmämme toinen puheenjohtaja Speroni viittasi niin näkyvästi, että käsi oli mennä sijoiltaan, mutta istunnon puheenjohtaja katsoi viiden sihteerinsä kanssa päättäväisesti muualle ja totesi nopeasti, ettei puoltavaa puheenvuoroa löydy.

Kun Speroni alkoi protestoida, puheenjohtaja kääntyi hänen puoleensa ja ilmoitti vihaisesti: “En minä enää teille puheenvuoroa anna, kun ette pyytänyt sitä ajallaan. Ei tämä ole mikään sirkus”. En ole vielä koskaan nähnyt leppoisan Speronin kiihtyvän, mutta silloin mies huusi puheenjohtajalle terveiset, joiden sävy kävi italiaa osaamattomallekin selväksi. Toinenkin ilmastoraportti sitten äänestettiin ja meni läpi.

Ja vielä yksi mielenkiintoinen yksityiskohta kuluneelta viikolta. Osallistuin EFD-ryhmän puolesta myös parlamenttiryhmien puheenjohtajien kokoukseen, jossa suunnitellaan parlamentin toimintaa. Siellä otettiin puheeksi tuleva mietintö, jossa vaaditaan kaikkia parlamentin loppuäänestyksiä koneäänestyksiksi siten, että kansalaiset voivat jälkikäteen nähdä mitä kukin meppi ja ryhmä on äänestänyt.

Minä ja neljän muun ryhmän edustajat sanoimme haluavamme käsitellä ja hyväksyä mietinnön mahdollisimman pian. Sen sijaan EPP ja sosiaalidemokraatit ilmoittivat, että asiaa täytyy lykätä. Se on kuulemma monimutkainen ja vaikutuksia on arvioitava tarkkaan.

Siis senkö vaikutuksia, että ihmiset tietäisivät mitä me täällä äänestämme? Suurten ryhmien päätöksellä mietintö lykättiin, eikä sen äänestykseen saattamisesta ole tällä hetkellä tietoa.

Ei voi kuin toistaa, mitä Nigel Farage kerran minulle puuskahti: Jos ihmiset vain tietäisivät mitä heille täällä tehdään, heidän nimissään.

**********          **********         **********         **********         **********