Oma valuutta ja talous

Kyllä Suomen markalle. 

Ruotsi on selvinnyt viimeisen viidentoista vuoden talouskasvusta oleellisesti Suomea paremmin. Ero vastaa hyvinkin yhden vuoden bruttokansantuotetta Suomen tappioksi. Syynä Ruotsin menestykseen voidaan pitää suurimmaksi osaksi oman valuuta käyttöä.

Omalla valuutalla hallitsemme itse omaa kansantalouttamme. Nykyisellään euroalue toimii Saksan vientiteollisuuden käsikassarana pitämällä reuna-alueiden ansiosta euron kurssin alhaalla, tarjoamalla Saksalle vientimaita ja kurjistamalla muuta Eurooppaa.

Muutokseen tulee ainakin varautua siten, että jos ja kun euroalueella tapahtuu keikauksia, niin olemme valmiita palaamaan markkaan ja kansantaloutemme tehokkaampaan toimimiseen.

Tällä hetkellä kannattaa kansainvälisen sijoittajan ostaa Suomesta yrityksiä, kuten Fortumin sähköverkot tai vaikkapa vanhusten hoivakoteja; johtuen verolainsäädännöstä, nämä pystyvät siirtämään voitot verotta ulkomaille, jolloin veroja maksavat suomalaiset eivät voi edes kilpailla heidän kanssaan. Yritysten verottamisen tulisi pohjautua siihen, että suuryritykset eivät pystyisi siirtämään tuottoja verotta ulkomaille.

Säätiöt tulisi saattaa samojen verolainsäädäntöjen piiriin kuin osakeyhtiötkin. Tätä ei haluta tehdä, koska hyötyjiä löytyy niin monesta tahosta, joille voidaan kanavoida hyvä veli -järjestelmän tuottoja vaikkapa vaalikampanjoihin.

Veikkauksen rahapelien tuotot ovat esimerkki maan sisäisestä korruptiosta. Näiden jakaminen perustuu hyväveli ja -sisko -järjestelmiin. Lisäksi maahanmuuttoon suunnataan rahaa huomattavia määriä vaikka esimerkiksi Suomalaisuuden liitto ei saa kuin pieniä muruja ja nykyään ei aina sitäkään.

Itse muuttaisin joka tapauksessa järjestelmän sellaiseksi, että Veikkauksen tai muun vastaavan yksityisenkin yrityksen tuotoista tilitettäisiin valtiolle haittaverot (kuten tupakasta, alkoholista, jne). Sitten on ministeriöiden vallassa, myönnetäänkö avustuksia urheiluun, kulttuuriin tai maahanmuuttoon, kuten nykyään lisääntyvässä määrin tapahtuu.

Pikavipit on yksi kokonaisuuden kannalta pieni, mutta yksittäisten ihmisten kannalta joskus järkyttävän suuri kielteinen asia. Ne tulisi saada jollain tavalla rajoitettua. Korkoprosentin rajoittamisen (esimerkiksi 10 prosenttiin) lisäksi tulisi määrittää enimmäismäärä koko lainanhoitokuluille koko laina-aikana. Tuo enimmäismäärä voisi olla vaikkapa 30 % alkuperäisestä pääomasta eli nostetusta lainasta.

Oikeuslaitoksiemme tuettu oikeusapu tulee muuttaa julkiseksi oikeusavuksi. Tämä tarkoittaa sitä, että jos jollain ei ole varaa palkata itse oikeusavustajaa, niin tällöin henkilö saa julkiselta puolelta itselleen määrätyn avustajan. Tällöin lakimiesten palkat pysyvät kohtuullisina ja muutkin käytännöt järkevinä.

     ***     ***     ***     ***     ***