Maahanmuutto

Kyllä pienehkölle määrälle koulutettuja ja länsimaiseen kulttuuriin sitoutuneita maahantulijoita.

EI hallitsemattomalle maahanmuutolle, joka aiheuttaa kestävyysvajetta maallemme. Maahanmuuton vetovoimatekijät tulee saattaa sellaisiksi, että tänne tulee vain kulttuuriimme sopeutuvia ja siten yhteiskuntaamme hyödyttäviä ihmisiä.

Kansalaisuuden saamisen vaatimuksia tulee kiristää huomattavasti. Esimerkiksi kymmenen vuoden maassaolovaatimus tarvitaan ehdottomasti, sekä todistettava integroituminen.

Kantapään kautta saatu kokemus läntisen Euroopan maahanmuutosta viimeisten vuosikymmenten ajalta tuo seuraavia havaintoja:

Eri kansoilla on suuria keskimääräisiä eroja kotoutumisessa länsimaisiin yhteiskuntiin. Käytännössä tämä näkyy tarpeena suuriin kotoutumisponnisteluihin, kun paremmin kotoutuvat yksilöt eivät ylipäätään tarvitse kotoutumispalveluja. Ehkä Suomen kielen opintoja lukuun ottamatta.

Ongelmaksi on muodostunut myös laajamittainen slummiutuminen, jossa se osa kantaväestöä ja kantaväestöön paremmin sopeutuvia maahantulijoita muuttaa pois alueilta, joissa alkaa olla kymmeniä prosentteja huonon kotoutumiskyvyn omaavia maahanmuuttajia. Tätä kutsutaan ’white flight’ -ilmiöksi.

Nuo slummit näyttävät joissain maissa ja tapauksissa muuttuvan jopa rinnakkaisyhteiskunniksi, joissa väkivaltaiset jengit hallitsevat. Näin on käynyt naapurimaassamme Ruotsissa ja näyttää olevan käymässä myös Suomessa ehkä 15 vuoden viivellä.

Tiedämme, että afrikkalaisesta ja islamilaisesta kulttuuripiiristä tulijoilla on keskimäärin huomattavasti huonommat vaikutukset yhteiskuntaamme kuin vaikkapa useimmista OECD-maista tulijoilla keskimäärin. Havaintojeni mukaan myös Itä-Aasiasta tulevat sopeutuvat varsin hyvin yhteiskuntaamme.

Toki myös vastaanottajamaiden suhtautumisessa on eroja; esimerkiksi heikon sosiaaliturvan Yhdysvallat pystyy kotouttamaan kansallisuuksia (tilastollisesti sanottuna) huomattavasti paremmin, kuin Länsi-Euroopan hyvinvointiyhteiskunnat. Vuoden 2015 maahanmuuttoryntäyksessä Viroon ei tullut kuin ehkä parikymmentä irakilaista tai vastaavaa, ja nämäkin lähtivät pian sellaisiin EU-maihin, joissa oli paremmat taloudelliset edut. Kuten Suomeen tai Saksaan. Virossa ei siis ole ongelmia tämän asian suhteen.

Monet maat, kuten Yhdysvallat tai Australia pisteyttävät halukkaat maahantulijat tai vaativat heiltä muita selkeitä ominaisuuksia, joiden perusteella tulijoista tiedetään olevan hyötyä noille maille. Tähän pitäisi pyrkiä Suomessakin.

Mitä siis tehdä:

Kyllä pienehkölle määrälle koulutettuja ja länsimaiseen kulttuuriin sitoutuneita maahantulijoita.

Hieman yksinkertaistaen tarvitsemme maahanmuuttoa, joka ei vaadi mitään kovin erikoisia kotoutustoimia. Ehkä sen varmistamista, että meiltä löytyy suomen kielen kursseja tarvitsijoille.

Ei hallitsemattomalle maahanmuutolle, joka aiheuttaa kestävyysvajetta maallemme. Esimerkiksi turvallisesta Ruotsista meidän ei pidä ottaa turvapaikanhakijoita. Tarvitsemme rajavalvonnan myös länsirajalle. Kannattaa muistaa, että vuoden 2015 maahanmuuttokriisissä Ruotsi ohjasi tarkoituksella osan siirtolaisvirrasta Tornion rajalle. Mutta se ei ole tietenkään Ruotsin vika, että Suomi päätti päästää nuo porukat maahamme.

Ajattelen niin, että turvapaikkajärjestelmä on osoittanut vuosikausien ajan toimimattomuutensa. Erityisesti palautukset kotimaihin pitäisi joka tapauksessa saada toimimaan; jos joku maa kieltäytyy ottamasta omia kansalaisiaan vastaan, on sellaiset maille asetettava pakotteita ja olisi syytä lopettaa kaikki kehitysapu ja vastaava toiminta noihin maihin. Tässä EU voisi kerrankin näyttää kyntensä kansallisvaltion auttamisessa.

Maahantulijoiden sosiaalietuudet tulisi laskea tasolle, että tänne ei muuttaisi ihmisiä hyvän sosiaaliturvan perässä edes turvapaikanhakijoina. Esimerkiksi Baltian maissa toimitaan juuri tällä tavalla. Suomessa maahantulijoiden eduista huolehditaan valtavilla rahamäärillä, kun omien nuortemme ja vanhustemme asiat ovat usein retuperällä.

Kun puhutaan ns. työperäisestä maahanmuutosta, niin sillä tarkoitetaan yleensä ETA-alueen ulkopuolelta tulevaa halpatyövoimaa, jossa yhteiskunta maksaa osan tulijoiden palkasta erilaisten tukien muodossa. Tätä maahantuloa pitää pikemminkin tiukentaa kuin helpottaa. Ajatuspaja Suomen perustan tutkimusten mukaan näistä maista tulevat ns. työperäisetkin maahantulijat muuttuvat parissa vuodessa julkiselle sektorille kuluja aiheuttavaksi. Tarkoituksena on siis halpatyövoiman myötä siirtää halpatyövoimaa käyttäville yrityksille voittoja sekä maahanmuuttoliiketoiminnalle tuottoja veronmaksajien kustannuksella.

Kuntien ja kaupunkien tulisi vastata itse maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista alueillaan. Tämä kannustaa kuntia ottamaan vain sellaista maahanmuuttoa, joka on taloudellisesti järkevää.

Lisäksi esimerkiksi kouluissa tulee lopettaa tulkkien käyttö, ei-suomenkielisille oppilaille tulee ensin opettaa suomi, sitten he voivat tulla mukaa heille sopiville luokka-asteille. Muutoinkin julkisessa kielitarjonnassa tulisi pitäytyä kotimaisten kieliin ja englannin sekä joissain tapauksissa naapurimaidemme kieliin matkailun edistämisen tarkoituksessa.

Muistutan siitä, että nykyinen kolmannesta maailmasta meille suuntautuva kouluttamattomien ihmisten maahantulo johtuu siitä, että siihen kanavoiduista miljardeista siirtyy suomalaisen hyväveli ja -sisko -järjestelmän taskuun suuret pysyväisluontoiset rahavirrat. Siksi väestönvaihto etenee, olipa pääministerinä Vanhanen, Kiviniemi, Katainen, Stubb, Sipilä, Rinne tai Marin.

     ***     ***     ***     ***     ***