Miesopettajat takaisin!

"Miesopettajat auttoivat koululaisia parempiin tuloksiin" Kun mieskiintiö opettajan-koulutuksessa lakkautettiin, koululaiset menettivät motivoituneita opettajia.

KOULULAISET hyötyivät Suomessa opettajakoulutuksessa käytetystä mieskiintiöstä, jonka ansiosta peruskouluissa oli enemmän miehiä opettajina. Miesopettajien ansiosta oppilaat pääsivät sujuvammin peruskoulun jälkeisiin opintoihin. Lisäksi nuorina aikuisina heillä oli korkeampi koulutus ja he olivat paremmin työllistyneitä.

Myös kiinnostuksen kohteisiin miesopettajat näyttivät vaikuttavan. Heidän oppilaansa – niin pojat kuin tytötkin – lähtivät nimittäin todennäköisemmin opiskelemaan matematiikkaa, tekniikkaa ja luonnontieteitä eli niin sanottuja stem-aloja.

Kun kiintiö lakkautettiin opettajakoulutuksessa vuonna 1989 Holkerin hallituksen toimesta, valmistuvien miesopettajien osuus vähitellen eläköitymisen myötä puolittui noin 40 prosentista nykyiseen noin 20 prosenttiin.

TÄMÄ kaikki selvisi yhdysvaltalaisen Tufts-yliopiston apulaisprofessorin ja Aalto-yliopiston vierailevan tutkijan Ursina Schaeden ja Turun yliopiston tutkijan Ville Mankin tutkimuksessa. Sitä ei ole vielä vertaisarvioitu.

TILANNE antoi Schaedelle ja Mankille mahdollisuuden tarkastella, miten koulujen opettajakunnan sukupuolijakauman muutos heijastui oppilaiden pärjäämiseen. Oppilaita seurattiin 25-vuotiaaksi asti, ja viimeiset tiedot ovat vuodelta 2018.

Oppilaiden edistyminen koulutuksessa ja työelämässä jonkin verran kärsi, kun miehet opettajina kävivät harvinaisemmiksi. Kiintiön kautta opettajiksi valmistuneet miehet näyttävät siis olleen eduksi oppilaille.

Ehkä he olivat roolimalleja kaikille oppilaille siinä, että he olivat kiinnostuneempia matematiikasta ja luonnontieteistä. Lisäksi roolimallina pojille, jolloin nämä opiskelisivat innokkaammin. Kuitenkin miesopettajista hyötyivät sekä pojat että tytöt aivan samalla tavoin.

”Nämä miesopettajat ovat hyviä opettajia, eikä kyse ole siitä, että he toimisivat roolimalleina vain biologisen sukupuolensa vuoksi”, Schaede kertoo.

Schaede arvelee, että opettaja voi sukupuoleltaan toimia roolimallina tilanteissa, joissa kyse on vähemmistöistä.

Esimerkiksi Ranskassa on havaittu, että lukioiden naisopettajat matematiikan ja luonnontieteiden linjoilla ovat kannustaneet vähemmistön tyttöjä hakeutumaan näiden alojen opintoihin.

KUITENKIN Schaede arvelee, että Suomen miesopettajat saattavat toimia roolimalleina monellakin tapaa.

”Ehkä he olivat roolimalleja kaikille oppilaille siinä, että he olivat kiinnostuneempia matematiikasta ja luonnontieteistä.”

Kiinnostuksesta kertoo se, että miesopettajat olivat useammin kuin naisopettajat kirjoittaneet matematiikan ylioppilaskokeessa.

Schede selvitti, mihin muihin ammatteihin opettajiksi haluavat hakeutuvat, jos eivät pääse opettajankoulutukseen. Naisilla kakkosvaihtoehto oli usein lastentarhanopettajan tai sairaanhoitajan koulutus, miehillä taas tekniikan ja luonnontieteen ammatit ja oikeus- tai kauppatiede.

Miesten kakkosvaihtoehdot olisivat olleet selvästi paremmin palkattuja kuin naisten. Miehet myös ansaitsivat paljon vähemmän opettajana kuin vaikkapa insinöörinä.

”Luokanopettajaksi pyrkivät miehet eivät ainoastaan hakeudu alalle, jota pidetään naisten alana. He ovat myös valmiita hyväksymään pienemmän palkan verrattuna siihen, mitä he voisivat saada muissa ammateissa”, Schaede selittää.

TUTKIMUKSESSA kävi myös ilmi, että opettajien ylioppilaskokeessa saamilla arvosanoilla ei ollut yhteyttä siihen, miten hyvin tai huonosti heidän oppilaansa pärjäsivät.

Koska miehillä on keskimäärin heikommat arvosanat kuin naisilla, tämä voi Schaeden mukaan myös selittää kiintiömiesopettajien onnistumista työssään. ”Ehkä ihminen, joka ymmärtää opiskeluun liittyvää vaikeutta, osaa paremmin asettua luokassa oppilaiden asemaan."

Tutkimuksen tärkeä sanoma Schaede mukaan on, että kiintiöt eivät välttämättä merkitse laadun uhraamista, kuten usein väitetään. Joissain tapauksissa kiintiö voi parantaa tuloksia.

Itse lisään, että kun muille yhteiskunnan alueille on lisätty naisille mahdollisuukisia menestyä aloilla, joilla naiset eivät ole suuresti edustettuina, niin feministisessä Suomessa miesten osalta tehtiin päinvastoin. Tästä päätöksestä ovat kärsineet kaikki lapset.

Aiheesta juttu Ilta-Sanomissa vuonna 2010

Matkan varrella on tottunut siihen, että opetusministeriö ei lotkauta korvaansakaan mahdollisuuksiin tuoda miessukupuolta esille koulutusasioista. Tulee myös esille, että opetusministeriö ei myöskään pyri tasoittamaan tyttöjen ja poikien nimenomaan Suomessa olevaa tasoeroa; näin voi päätellä heidän lausunnoistaan.