Ulkoministeriö USA:n sotilassopimuksesta DCA:sta

Vaikka Suomi liittyi Natoon (ilman kansanäänestystä ja siis myös ilman kansalaiskeskustelua, jossa meille oltaisiin kerrottu seuraamuksista), niin Suomi teki myös erityisen sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa, jossa USA:n sotilaan saivat oikeuden liikkua käytännössä vapaasti Suomen alueella. En oikein usko, että tuo liennyttää tämän alueen jännitystä - päinvastoin. Sotilaat saavat myös ainakin osittaisen syytesuojan, uskoakseni aika täydellisen.

Kannattaa muistaa, että Yhdysvallat tarvitsee sotia ja tilauksia sotateollisuudelleen. Lisäksi USA kilpailee Euroopan kanssa talousasioissa, jolloin heikentynyt Eurooppa USA:n eliitin etu.

Näen aika erikoisena, ettei Nato-sopimus sisällä tarvittavia osia, vaan USA tarvitsee omat sopimukset Naton sisällä. Tämä kertoo nähdäkseni sen, että oikeasti Nato ei ole itsenäinen, vaan Yhdysvaltojen jatke.

Pohdiskelen myös, että millainen irtisanomismahdollisuus tässä DCA-sopimuksessa on; tai onko sitä oikeasti.

Ohessa lista Yhdysvaltojen käymistä sodista.

Ohessa lista USA:n lennokkitukikohdista maailmalla.

Ohessa tietoa USA:n 750 sotilastukikohdasta ulkomailla.

     ***     ***     ***

Ulkoministeriön kysymyksiä ja vastauksia liittyen USA:n kanssa tehtyyn kehdenkeskiseen puolustusyhteistyösopimukseen.

Miksi Suomi on neuvotellut kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen Yhdysvaltojen kanssa, vaikka olemme jo Naton jäseniä?

Neuvottelut Defence Cooperation Agreement –sopimuksesta (jäljempänä DCA) käynnistyivät tämän vuoden maaliskuussa ja edellisen hallituskauden lopulla. Sopimus on jatkumoa pitkän linjan yhteistyöllemme ja syventää maidemme liittolaisuussuhdetta merkittävästi.

Sopimus täydentää Nato-jäsenyyttämme, ei ole sille vaihtoehtoinen tai verrannollinen. Nato-jäsenyys mahdollistaa kahdenvälisen ja monenvälisen yhteistyön syventämisen edelleen.

Sopimuksen tavoitteena on sujuvoittaa Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistoimintaa kaikissa turvallisuustilanteissa. Turvallisuusympäristömme muututtua tämä on entistäkin tärkeämpää.

Sopimus vahvistaa Suomen puolustusta muun muassa mahdollistamalla Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolon ja harjoittelun sekä puolustusmateriaalin sijoittamisen ennakolta Suomen alueelle.

Millä muilla mailla on vastaava sopimus Yhdysvaltojen kanssa?

Yhdysvalloilla on lukuisia puolustusyhteistyösopimuksia Nato-maiden kanssa, mutta myös muualla maailmassa. Niiden nimet ja sisältö vaihtelevat.

Yhdysvalloilla on Suomen sopimuksen kaltainen DCA-sopimus Nato-maista Bulgarian, Latvian, Liettuan, Norjan, Puolan, Slovakian, Tšekin, Unkarin ja Viron kanssa. Ruotsi allekirjoitti DCA-sopimuksensa 5.12.2023 ja Tanska on vastikään päättänyt sopimusneuvottelut.

Miksi Yhdysvallat neuvottelee kahdenvälisiä sopimuksia myös Nato-liittolaistensa kanssa?

Yhdessä sovittu, nykyaikaan soveltuva toimintaraami luo Yhdysvalloille ennakoitavuutta sekä selkeyttä pelisäännöistä, joilla yhteistyötä voidaan tehdä eri tilanteissa.

Sopimus edistää yhteistyötä ja Yhdysvaltojen toimintaedellytyksiä myös alueellisesti, sillä Yhdysvallat on neuvotellut vastaavat sopimukset lähialueemme maiden kanssa. Pohjoismaat muodostavat tässäkin mielessä yhtenäisen puolustuksellisen kokonaisuuden.

DCA mahdollistaa myös sen huomioimisen, että sopimustoimittajilla ja urakoitsijoilla (contractors) on nykyään merkittävä asema Yhdysvaltojen puolustusvoimien tukitoimintojen järjestämisessä.

Millä tavoin DCA-sopimus osoittaa Yhdysvaltojen sitoutumista Natoon sekä kahdenväliseen yhteistyöhön?

Yhdysvalloissa on vahva, puoluerajat ylittävä tuki Natolle. Samalla on tärkeää, että taakkaa jaetaan liittokunnan sisällä ja jäsenmaat täyttävät vähintään puolustusmäärärahojen kahden prosentin BKT-osuuden sekä 20%:n investointivaatimuksen.

Yhdysvallat on Nato-jäsenyyden rinnalla tehnyt kahdenvälisiä puolustusyhteistyösopimuksia, jotka osaltaan tukevat Naton 5 artiklan sitoumusten toimeenpanoa.

Mitä sopimus pitää sisällään keskeisiltä osiltaan?

Sopimuksessa on johdanto-osa, 30 artiklaa ja liite (sisältäen sovitut tilat ja alueet).

DCA-sopimus käsittelee muun muassa Yhdysvaltojen pääsyä sovittuihin tiloihin ja sovituille alueille sekä niiden käyttöä, puolustuskaluston, tarvikkeiden ja materiaalin sijoittamista ennakolta Suomen alueelle, Yhdysvaltojen ilma-alusten, alusten ja ajoneuvojen maahantuloa ja liikkumista, Yhdysvaltojen joukkojen sekä niiden käyttämien tilojen ja alueiden turvallisuuden järjestämistä, rikosoikeudellista toimivaltaa sekä käytännön kysymyksiä liittyen joukkojen toimintaan Suomen alueella.

Onko sopimuksessa sovittu alueista, joille yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa ensisijaisesti keskittyisi?

Kyllä. Sopimuksen liitteeseen sisältyvien tilojen ja alueiden valinnassa lähtökohtana on ollut Suomen puolustuksen vahvistaminen sekä olemassa olevaan Puolustusvoimien infrastruktuuriin tukeutuminen.

Sopimuksen mukaan Suomi antaa Yhdysvalloille esteettömän pääsyn ja oikeuden käyttää sovittuja tiloja ja alueita sopimuksessa lueteltuihin tarkoituksiin: esimerkiksi vierailuihin, harjoituksiin, tukitoimintoihin, kauttakulkuun sekä joukkojen ja materiaalin sijoittamiseen.

Sovitut tilat ja alueet ovat lähtökohtaisesti Suomen ja Yhdysvaltojen yhteiskäytössä, mutta sopimuksen osapuolilla on mahdollisuus sopia joidenkin alueiden yksinomaisesta käytöstä.
DCA mahdollistaa Yhdysvaltojen investoinnit infrastruktuurin kehittämiseen liitteessä luetelluissa kohteissa yhteiseen suunnitteluun perustuen.

Miksi Suomi ja Yhdysvallat on nähnyt tarpeelliseksi nimetä 15 aluetta liitteeseen?
Suomen sijainti on sotilasstrategisesti tärkeä. Liitteeseen on nimetty sotilasalueita idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Tämä tuo joustavuutta yhteistoimintaan Yhdysvaltojen joukkojen kanssa esimerkiksi alueilla, joilla harjoitustoiminnan kehittäminen on luontevaa.Liitteeseen nimettyjen alueiden lukumäärä on verrattavissa esimerkiksi Ruotsiin.

DCA-sopimus ei välttämättä tuo nopeaa muutosta liitteessä nimettyjen alueiden arkeen, mutta mahdollistaa yhteistoiminnan kehittämisen tarpeen niin vaatiessa.

Tarkoittaako sopimus Yhdysvaltojen tukikohtia tai joukkojen tuloa Suomeen?

Yhdysvallat ei perusta Suomeen tukikohtia, vaan Puolustusvoimien olemassa olevia kohteita avataan tietyiltä osin sen käyttöön.

Yhdysvaltojen läsnäolo perustuu ensisijaisesti harjoitustoimintaan tai muuhun yhteistyöhön, joka ei vaadi pysyvää läsnäoloa. Yhdysvaltojen joukkoja on ollut Suomessa Nato-prosessin aikana lähes jatkuvasti erityisesti harjoituksissa.

Jäsenyytemme Natossa tarkoittaa entistä näkyvämpää Nato-joukkojen läsnäoloa myös Suomessa.

Miten alusten (ilma, maa, meri) maahantulosta on sovittu sopimuksessa?

Sopimus lähtee siitä, että Yhdysvaltojen joukkojen alukset ja ajoneuvot voivat saapua, poistua ja liikkua vapaasti Suomen alueella.

Maahantulon ja liikkumisen osalta Yhdysvallat kunnioittaa maa-, meri- ja ilmaliikenteen relevantteja sääntöjä.

Maahantulon järjestelyt koordinoidaan ja Suomen ja Yhdysvaltojen välillä sovitaan asianmukaisista yhteensovittamis- ja ilmoitusmenettelyistä, jotka osaltaan tukevat joustavaa, sujuvaa ja turvallista toimintaa sekä kansallista tilannetietoisuutta.

Noudattavatko Yhdysvaltojen joukot omaa lainsäädäntöään Suomessa?

Naton joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen (ns. Nato SOFA-sopimus) puitteissa tapahtuvassa toiminnassa lähettäjävaltion (esimerkiksi Yhdysvallat) joukkojen tulee noudattaa omaa lainsäädäntöään. Samalla toisen valtion joukkojen tulee kunnioittaa vastaanottajavaltion (esimerkiksi Suomi) lainsäädäntöä.

DCA-sopimuksessa vahvistetaan erikseen tämä lainsäädännön kunnioittamisvelvollisuus.

Mitkä ovat DCA-sopimuksen ja Nato SOFA-sopimuksen keskeiset erot?

DCA eroaa Nato SOFAsta muun muassa siten, että Nato SOFAa sovellettaessa joukkojen maahantulosta päätetään tai sovitaan aina erikseen.

DCA eroaa Nato SOFAsta myös siten, että Nato SOFA käsittelee Naton jäsenvaltioiden joukkojen asemaa ja siihen liittyviä kysymyksiä toisen Naton jäsenvaltion alueella. Nato SOFA on vastavuoroinen ja sisältää määräyksiä koskien lähettäjä- ja vastaanottajavaltiota.
DCA käsittelee Yhdysvaltojen joukkojen asemaa ja siihen liittyviä kysymyksiä sopimuksen osapuolena olevan toisen valtion alueella.

Sovelletaanko USA:n joukkoihin Nato SOFA-sopimusta vai DCAta?

Nato SOFA määrittelee vähimmäistason, mutta DCAssa voidaan poiketa SOFAn määräyksistä.

Kenellä on rikosoikeudellinen tuomiovalta Yhdysvaltojen joukkoihin?

Yhdysvaltalaisten tekemiksi epäiltyjen rikosten tuomiovalta jakautuisi Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. Tuomiovallan jakautumiseen sovellettaisiin Nato SOFA-sopimuksen ja DCAn määräyksiä.

Näiden sopimusten määräykset eivät vapauta rikosoikeudellisesta vastuusta, vaan niissä määritellään, miten tuomiovalta määräytyy kahden valtion välillä.
DCAn mukaan Suomi luopuu Nato SOFAn mukaisen rinnakkaisen tuomiovallan tilanteissa ensisijaisesta tuomiovallastaan Yhdysvaltojen joukkojen jäseniin nähden. Suomella olisi oikeus tapauskohtaisesti peruuttaa tämä luopuminen teoissa, joilla on erityistä merkitystä Suomelle.

Teot, joissa Suomi voisi päättää palauttaa tuomiovallan itselleen voisivat esimerkiksi olla yhteiskunnallisesti merkittävät rikokset, seksuaalirikokset, henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset. Kyse olisi kuitenkin aina Suomen tekemästä tapauskohtaisesta harkinnasta.

Siltä osin, kun rikosepäilyt kohdistuvat virallista tehtävää suoritettaessa tapahtuneisiin tekoihin, olisi tuomiovalta kuitenkin lähtökohtaisesti Yhdysvalloilla.

Miten DCAn toimeenpanossa varmistetaan, että Suomi voi kunnioittaa kuolemanrangaistuksen kieltoon liittyviä kansainvälisiä velvoitteitaan ja Suomen perustuslain säännöksiä?

Suomi ja Yhdysvallat ovat tehneet kahdenvälisen noottienvaihdon, jolla vahvistetaan Suomen ja Yhdysvaltojen hallitusten välinen yhteisymmärrys siitä, miten Nato SOFA-sopimusta tulkittaisiin Suomessa kuolemanrangaistuksen kieltoon liittyvien velvoitteiden osalta.

Millä tavoin Suomen lait tai kv. sitoumukset rajoittavat erilaisten asetyyppien varastointia Suomen alueella?

Ydinräjähteiden maahantuonti samoin kuin niiden valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen Suomessa on kielletty ydinenergialain perusteella. Myös ydinaseiden kuljettaminen Suomen kautta on kielletty ja rangaistavaa. Rikoslaissa on kriminalisoitu ydinräjähderikos.

Biologisista ja myrkyllisistä aseista tehdyssä sopimuksessa määrätään, ettei Suomen alueella voida varastoida näitä aseita (tai kehittää, tuottaa, hankkia tai säilyttää)
Myös kemiallisista aseista tehdyssä sopimuksessa kielletään tämän kaltaisten aseiden varastointi.

Suomi on osapuolena myös ns. Ottawan sopimuksessa, jossa kielletään jalkaväkimiinojen varastointi (sekä valmistus ja välittäminen).

Miten sopimuksen määräyksiä on arvioitu suhteessa Suomen perustuslakiin?

Erityisesti määräykset turvallisuuden järjestämistä, yhteisesti määritettyjä tiloja ja alueita sekä joukkojen maahantuloa ja liikkumista sekä rikosoikeudellista tuomiovaltaa (kuolemanrangaistus) koskien ovat merkityksellisiä täysivaltaisuussääntelyn ja perusoikeuksien kannalta.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta tulee aikanaan ottamaan kantaa siihen, tuleeko sopimus hyväksyä yksinkertaisella enemmistöllä vai 2/3-enemmistöllä.

Nato SOFAa koskevasta hallituksen esityksestä (90/2023 vp) annettavalla perustuslakivaliokunnan lausunnolla on merkitystä, kun arvioidaan DCAn suhdetta perustuslakiin.

Miten sopimusta koskeva valmistelu etenee allekirjoituksen jälkeen?

Sopimus sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, ja näin ollen sopimus edellyttää eduskunnan hyväksyntää ennen kuin siihen liittyvä toimeenpano voidaan käynnistää.

Hallituksen esityksen valmistelut sopimuksen hyväksymiseksi ja sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamiseksi aloitetaan sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Eduskuntaa on pidetty säännöllisesti tietoisina neuvottelujen kulusta, ml. neuvottelutuloksen sisällöstä.

Mikä on keskeistä sopimuksen toimeenpanossa?

Toimiessaan Suomessa sopimuksen mukaisesti Yhdysvallat kunnioittaa Suomen suvereniteettia, lainsäädäntöä ja kansainvälisiä velvoitteita, mukaan lukien tiettyjen asetyyppien varastointi Suomen alueella.

Konsultaatio, koordinaatio ja tiedonvaihto ovat keskeinen osa sopimuksen toimeenpanoa.

Sopimuksen keskeisten määräysten ja niiden toimeenpanoon liittyvien kysymysten osalta laaditaan kansallisia sekä kahdenvälisiä toimintamalleja ja järjestelyasiakirjoja, jotka edesauttavat toimeenpanon sujuvuutta ja mahdollistavat toimeenpanoon liittyvän riittävän hyvän tilannekuvan. Nämä koskevat muun muassa turvallisuuden järjestämistä, ennakkovarastointia ja maahantuloa.