Rakennusalan diplomi-insinöörikoulutus takaisin

Ohessa asiantunteva kirjoitus tästä aiheesta.

Opetusministeri O-P Heinosen päätös 1996  rakennusalan diplomi-insinöörikoulutuksen lopettamiseksi Oulussa perustui virheelliseen arvioon. Päätös otettiin tyrmistyksellä vastaan. Kaleva uutisoi kuvaavasti: Surun päivä yliopistossa.  Päätöstä pidettiin epäreiluna Pohjois-Suomea kohtaan.  Olivathan oululaiset insinööritoimistot menestyneet  jopa paremmin kuin helsinkiläiset kansainvälisissä suunnittelukilpailuissa.

Rakentamistekniikan osaston raunioilla ei  pitkään voivoteltu, vaan selvitettiin alan vuotuiseksi koulutustarpeeksi 40 diplomi-insinööriä.  Vetoapua ei  tullut etelästä, josta valmistuneet eivät hakeutuneet töihin tänne. Jyväskylän pohjoispuolelta ei liioin edes hakeuduttu oppiin Tampereelle tai Otaniemeen. Edessä häämötti täkäläisten insinööritoimistojen hiipuminen ja rakennusalan erikoisosaamista  vaativien tehtävien  valuminen  Helsinkiin. Yliopisto, rakennusalan työnantajat, kunnat ja valtio panivat toimeksi rakennusalan koulutuksen järjestämiseksi, aluksi lahjoitusvaroin Oulussa.

Rakentamistekniikan osaston lakkauttaminen koski talon- ja sillanrakentamista sekä  tie- ja liikennetekniikkaa mutta ei maa- ja vesirakennustekniikkaa, joka sulautettiin prosessitekniikan kanssa uudeksi  prosessi- ja ympäristötekniikan osastoksi. Pääministeri Sorsan hallitus oli  määrännyt kunnostettavaksi  soita Pudasjärvelle kaavailtua turvevoimalaa varten. Toimeksiantoon liittyi monitieteinen tutkimusprojekti, mikä todisti maa- ja vesirakennustekniikan tarpeellisuutta turveteollisuuden ympäristönsuojelussa.

Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla opiskellaan rakentamiseen liittyvää yhdyskuntatekniikkaa. Opiskelijat voivat syventyä muun muassa maa- ja pohjarakennustekniikkaan, yhdyskuntien vesi- ja jätehuoltotekniikkaan sekä hydrologiaan, vesistösuunnitteluun ja pohjavesitekniikkaan.

Konetekniikan osasto antaa perustiedot rakentamisen prosesseista, eri materiaaleista sekä rakennusten ja rakenteiden suunnittelusta. Rakennetekniikan opiskelijat syventyvät rakennusfysiikkaan  Tampereen teknisen yliopiston johdolla.  Rakentamisteknologian opiskelijat syventyvät rakentamisprosesseihin, tuotantotekniikkaan, infrarakentamiseen, tietomalliperusteiseen rakentamiseen sekä rakentamisen automatisointiin.

Rakentamistekniikan osaston lakkauttamisen jälkeiset olosuhteet ovat muuttuneet. Euroopan talous on vaikeuksissa ja Suomen metsä- ja teknologiateollisuus murroksessa. Kauppatase häilyy, työttömyys kasvaa  ja hyvinvoinnin perusta horjuu.

Pohjois-Suomen kauppakamarit selvittivät pohjoisten alueiden investointitarpeita Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisosissa vuosina 2010-2020. Teollisuuden, kaupan, tiestön ja infran investointitarpeet nousevat 100 miljardiin euroon. Pohjois-Suomen  teollisuus on kovassa kustannuspaineessa globaalin kilpailun ja rikkidirektiivin vuoksi, mikä pakottaa selvittämään kuljetuksia muun muassa  Jäämeren satamien kautta.  Koulutus-, konsultointi- ja urakointivientiponnistukset Barentsin alueelle tyssäävät koulutetun, kokeneen ja kielitaitoisen insinöörityövoiman puutteeseen.

Oulun yliopiston  toimet rakennusalan diplomi-insinöörikoulutuksen monipuolistamiseksi ovat olleet oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä. Vaikka yliopiston johto ja rakennusteollisuus ovat todenneet rakentamistekniikan osaston tarpeellisuuden, ei asialle ole saatu valtiovallan suostumusta. Lehdistössä hehkutettu rakennuskoulutuksen alkaminen uudelleen tarkoittaa vain väylä- ja liikennetekniikkaa, jota aletaan opettaa Tampereen teknisen ylipiston toimesta Oulussa.  Sinällään arvokas lisäys oululaiseen tarjontaan avaa väylän Nokialta irtisanottujen insinöörien täydennyskoulutukseen.

Rakennusala rämpii pahoissa hintalaatu-ongelmissa. Home- ja kosteuskorjaukset nielevät satoja miljoonia  euroja. Uusia energiansäästönormeja suolletaan ilman ennakoivaa koerakentamista. Syyseuraussuhteiden hämärtyessä ala on ajautunut kalliiseen noidankehään. Oulun yliopisto on tehnyt pitkään puutalojen koerakentamista. Oulun yliopiston monitieteinen toimintatapa on tarpeen, jotta rakennuskantaa ja elinympäristöä hoidettaisiin kestävästi. Päättäjien tulisi lopettaa Oulun yliopiston rakentamistekniikan korpivaellus ja hyväksyä se arkkitehtuurin rinnalle tasavertaisena toimijana.

Mauno Rönkkömäki

Tekniikan tohtori

Oulu 20.8.2013”