Kokoomuksen Jyrki Kataisen ministerivuosina Suomi otti velkaa 47 miljardia euroa

"Juhannuksen alla saimme kuulla, että uusi hallitus on kasannut yli miljardin kasvupaketin ilman kehysten rikkomista tai valtion omaisuuden myymistä. Kun hallituksen luvuista putsataan kreikkalaisella kirjanpidolla tehdyt laskelmat, yli miljardin euron kasvupaketti kutistuu alle 150 miljoonaan."

Eduskunnassa käsiteltiin tänään 24.6.2014 valtioneuvoston tiedonantoa hallituksen ohjelmasta. Perussuomalaisten eduskunnan ryhmäpuheenvuoron aiheesta piti puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Soini.

Tuulikaappihallitus linkuttaa jo alkumetreillä 

Uusi Stubbin hallitus perii edeltäjältään velkaisen maan. Jyrki Kataisen ministerivuosina Suomi otti velkaa 47 miljardia euroa. Bruttokansantuote tallasi paikallaan, samoin työn tuottavuus. Työttömyys kasvoi, vaihtotase kääntyi miinukselle ja kokonaisveroaste nousi.

Nyt valtaan on astunut pätkä-, mini- ja odotushallitus; Stubbin tuulikaappihallitus. Kokoomus esittelee ministeriaitiosta käsin vaalijoukkueensa. SDP:n rooli on toimia taputtajana ja heiluttaa huiskaa porvareille. Tsemppiä! Ja kivaa oli, kun pääministeri keksi pätkäministereilleen lempinimet. Osuvammat olisivat tosin löytyneet Lumikin seitsemältä kääpiöltä. Vain Viisas ja Nuhanenä puuttuvat ja Lumikki istuu katsomossa.

Juhannuksen alla saimme kuulla, että uusi hallitus on kasannut yli miljardin kasvupaketin ilman kehysten rikkomista tai valtion omaisuuden myymistä. Melkoinen suoritus! Onko tämä mahdollista? Onko uudella hallituksella kyky luoda rahaa tyhjästä? Ei tietenkään. Kyse on luovasta, kreikkalaistyylisestä kirjanpidosta.

Hallituksen kasvupaketti todellisuudessa alle 150 miljoonaa

Hallitus julistaa verotuksen kevenevän sadoilla miljoonilla. Tarkemmin katsottuna näin ei kuitenkaan tapahdu. Hallitus kun on laskenut veronkevennykseksi myös tuloveron inflaatiotarkastuksen tekemisen, vaikka tämä ei ole verotuksen alentamista vaan sen pitämistä ennallaan. Mutta kuulkaahan nyt, hallitus: Veronkorotusten tekemättä jättäminen ei ole verotuksen keventämistä.

Windfall-veron peruminen ei liioin kevennä verotusta nykytasosta. Se verohan ei ole vielä edes käytössä. Sinänsä hallitusta voi tästä ratkaisusta kiittää. Perussuomalaiset on esittänyt tätä useaan kertaan; löytyy myös varjobudjetistamme. Windfall-vero olisi heikentänyt suomalaisen teollisuuden investointihalukkuutta ja kilpailukykyä. Se olisi ollut paha lisärasite vaikeassa tilanteessa.

Toinen kirjanpitokikka: hallitus unohtaa aktiivisesti, että sen kausi loppuu viimeistään ensi keväänä. Hallitus on härskisti laskenut omaksi ansiokseen myös seuraavan hallituskauden veromuutokset ja lisäpanostukset. Kuinka te kehtaatte? Ja kyllähän te kehtaatte. Ettekö ole hoksanneet, että nykyisen ja seuraavan hallituskauden välillä on vaalit. Totta kai te sen tiedätte! Tämä on vaaliasennossa olevan hallituksen vaaleihin tehty paperi. Paperi, jossa valtionyhtiö Altia vaihdetaan Tampereen ratikkakiskoihin! Pikkuisen jaellaan suolarahoja jokaiselle.

Kun hallituksen luvuista putsataan kreikkalaisella kirjanpidolla tehdyt laskelmat, yli miljardin euron kasvupaketti kutistuu alle 150 miljoonaan. Siinä on se todellinen luku. Ja siitäkin puolet tulee lapsilisäleikkauksen osittaisesta verohyvityksestä. Vasen käsi antaa ja oikea ottaa.

Hyvä, että järjetöntä lapsilisäleikkausta korjataan edes osittain. Tästä huolimatta lapsiperheiden tukea leikataan noin 70 miljoonalla eurolla, kun otamme huomioon lapsilisien indeksijäädytyksen.

Työllisyysmäärärahoja leikataan, satsauksia kotimaiseen energiaan ei löydy

Hyvät ehdotukset kehutaan, huonot moititaan.

Perussuomalaiset ei ymmärrä, miksi hallitus ei perunut päätöstä eläkkeiden indeksien leikkaamisesta. Tämä iskee perusturvan varassa eläviin. Ostovoima heikkenee ja elintaso laskee. Päätöksen perumista on vaatinut useaan otteeseen myös uusi valtiovarainministeri.

Suomessa on jo yli 300 000 työtöntä. Siitä huolimatta hallitus on päättänyt leikata työllisyysmäärärahoja. Meidän mielestämme työttömyyden torjuntaan olisi päinvastoin pitänyt panostaa enemmän. Ja erityisesti nuoriin ja yli 50-vuotiaisiin.

Olisimme myös toivoneet, että hallitus vihdoin ottaisi tosissaan lupa- ja valitusprosessien nopeuttamisen ja yksinkertaistamisen. Meille jää järkeviä investointeja pahimmissa tapauksissa vuosiksi jumiin näihin prosesseihin. Miksi tämän asian korjaaminen on niin vaikeaa? Vai eikö vain kiinnosta?

Myös energiapolitiikan järkeistäminen jää seuraavalle hallitukselle. Te vain teette selvityksiä selvitysten perään ja venäläinen kivihiilimoguli kerää politiikkanne hedelmät. Ohjelmastanne ei löydy kunnollisia satsauksia kotimaiseen energiaan. Ja minkä takia ydinvoimasta ei mainita sanaakaan hallitusohjelmassa? Mikä hallituksen kanta siihen on? Onko syy vaitonaisuuteen se, että tämä saattaisi säteillä hallituksen kokoonpanoon?

Kehut hallitus ansaitsee siitä, että julkisten palveluiden sähköistäminen etenee. Esimerkiksi Viro on saanut kansallisen sähköisen tunnistamisratkaisun tehtyä jo yli 10 vuotta sitten, mutta Suomessa asiaa vasta suunnitellaan. Myös uudistukset asuntorakentamisen vauhdittamiseksi ovat tervetulleita.

Suomen suunta muuttuu vain uusien vaalien kautta

Politiikasta puhuttaessa suomalaiset miettivät tällä hetkellä muun muassa seuraavia kysymyksiä: säilyykö työpaikkani? Saavatko lapseni kunnon koulutuksen? Pääsenkö lääkäriin tai terveyskeskukseen, jos siihen on tarvetta? Riittääkö eläkkeeni? Jääkö kauppareissun jälkeen käteen lainkaan rahaa? Pystynkö maksamaan asuntolainani? Hallituksen twiittauksista ja piippauksista ei näihin kysymyksiin vastauksia saa.

Suomi tarvitsee kipeästi satsauksia kasvuun ja työllisyyteen. Valitettavasti niitä ei hallitusohjelmasta löydy. Suomen suunnan on muututtava, eikä se muutu muuten kuin uusien vaalien kautta. Uusi hallitus linkuttaa jo alkumetreillä.

Edellä olevan perusteella teen seuraavan epäluottamusehdotuksen: ”Hallitus ei esitä ohjelmassaan riittäviä toimia Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi ja talouskasvun vauhdittamiseksi, minkä vuoksi se ei nauti eduskunnan luottamusta.”

Lisätietoja:

Timo Soini

puh. 050 511 3027