Reaganin petos (?)1980

Thom Hartmann kirjoittaa 17.3.2026 Iranin tapahtumista ja muistuttaa Trumpin törmäilyjen lisäksi Ronald Reaganin laittomista sopimisista ajatolla Khomeinin kanssa vuoden 1980 presidentinvaalien alla, aiheuttaen Iranin nykyisenkin pappisvallan.

Lisään itse, että vaikka kaikki merkit viittaavat juuri siihen, mistä Hartmann kertoo, niin varsinaisia todisteita ei ole. Itse pidän siis myöskin tapahtuneita todennäköisesti harkittuna manipulaationa USA:n hallinnon kannalta, jonka Reaginin on täytynyt jollain tasolla tietää.

Nixonin jälkeisen pahan olon takia presidenttinä oli rauhan mies Jimmy Carter (kuten aikaisemmin John Kennedykin), jolloin oli heidan kannaltaan järkevää toimia siten, että Carter menettäisi suosiotaan ja oikeammanlaisen - siis mm. sotaisamman - maailmankatsomuksen omaava Ronald Reagan valittaisiin tilalle.

Ajattelin jo tapahtumien kuluessa, että oli varmaankin helppo neuvotella Teheranin panttivankidraaman nuorten kaappaajien kanssa siten, että he eivät halunneet kompromissia. Tuo Hartmannin (ja Barnesin sekä Iranin maanpakoon ajetun maltillisen presidentin) kertomus osoittaa, että kenties heidän iranilaiset yhteystahotkin näkisivät viivyttelyn etuna; siis saamalla Iranin (Pahlavin riikinkukkohallituksen kaatajan eli) maltillisen hallinnon pois vallasta ja ajatollat tilalle.

Muistan hyvin myös tuon sotilaiden tekemän vapautusyrityksen (joka vaikutti ylipäätään epäuskottavalta), joka siis epäonnistui ja ao. kuvausten mukaan voi hyvin ajatella sen olleen tarkoituskin epäonnistua; tuskin kuitenkaan niin, että miehistöä kuolisi. Mutta ilman koneiden törmäystäkin oli Carter jo päättänyt (kenraalien suositusten mukaisesti johtuen lievemmistä kalusto-ongelmista) keskeyttää operaation, jolloin tavoite oli jo ennen törmäilyjäkin saavutettu. Tosin noin tarkkaan en silloin aikoinaan tiennyt asioita.

Edelleen tuo selittäisi sen, miksi Reagan käynnisti (idioottimaiselta vaikuttavan) Iran - Contra -operaation, jossa siis myytiin aseita USA:n jo tuossa vaiheessa viralliselle veriviholliselle Iranille (taas mukamas Reaganin tietämättä); olisihan nyt CIA pystynyt muutenkin Nicaracuan Contria avustamaan. Kummasti kymmenissä muista tapauksissa, joissa USA on avustanut kapinaliikkeitä, ei ole tarvittu tuollaisia riskaapeleja 'veivauksia'.

Tuo selittää myös sen (jota en tuolloin tiennyt), miksi USA toimitti vuonna 1981 aseita Israelin kautta Iranille.

Mutta seuraava siis puhtaammin Hartmannin kertomasta tiivistettynä:

     ***     ***     ***

Ronald Reagan sekoitti petoksellaan tarkoituksella Iranin pakan vuonna 1980 saadakseen: (i) itsensä valittua presidentiksi Carterin tilalle ja (ii) mitä ilmeisimmin saamalla samalla ajatollat valtaan maltillisten puolueiden tilalle.

Itse aikoinaan jo tapahtumahetkillä päättelin jossain muodossa saman asian, mutta tuo ainakin hieman varmistui New York Timesin artikkelissa (Peter Baker, 18.3.2023), jossa haastateltiin Texasin entistä varakuvernööri Ben Barnesia, kuten pitkäaikainen (s. 1951) poliittinen kommentaattori Hartmann asiasta kertoo myös YouTubessa.

Jos katsoo Wikipedian sivuja Iranin vallankumouksesta - jossa siis syrjäytettiin USA:n ja Brittien valtaan 1953 nostama shaahi Pahlavi - tuolloin olleen demokraattisesti valitun johdon tilalle (jonka mielestä Iranin öljy kuuluu iranilaisille) - niin siellä todetaan (vuosien 1979 - 1981) kumouksessa olleen kaksi osaa, ensin tuli vaaleilla valittu monipuoluejärjestelmä valtaan ja vasta jonkin ajan päästä ajatolla Khomeini lennätettiin Pariisista Iraniin ja vaaleilla valittu presidentti joutui lähtemään maanpakoon.

Hartmannin mukaan, kun mediatalo CBS muutama päivä sitten teki reportaasin Iranista, niin he tyystin unohtivat tuon vuoden 2023 paljastuksen Reaganin 'kähminnästä'. Omistajan vaihtumisella Ellisonien perheeseen saattoi olla vaikutusta asioiden 'unohtamisessa' (demokratia kukoistaa USA:ssa - sarkasmivaroitus).

Hartman kuvailee tapahtumia seuraavalla tavalla
”Ja Reaganin presidenttikampanjan aikaan vuosina 1979–1980 — Reagan otti yhteyttä ajatolla Khomeiniin - ei siis presidentti Bani-Sadriin.

Ja sanoi: "Tehdään sopimus. Tuemme sinua. Autamme sinua tulemaan Iranin ylimmäksi johtajaksi. Ja vastineeksi myymme sinulle varaosia — erityisesti Yhdysvaltojen toimittamia lentokoneita varten — ja muut aseet, jotka shaahi oli ostanut Yhdysvalloista.”

Mitä vastineeksi? Pitäkää panttivangit kiinni. Älkää vapauttako heitä. Koska se auttaisi tuossa vaiheessa suosittua Jimmy Carteria käynnissä olevissa pressavaaleissa.”

Sitten, kun ajatolla oli saatu valtaan, niin Iranin maltillinen presidentti Abolhassan Bani-Sadr joutui lähtemään maanpakoon, ja myös kirjoitti noista tapahtumista: "Saavuttuani Ranskaan vuonna 1981 kerroin BBC:n toimittajalle, että lähdin Iranista paljastaakseni khomeinismin ja reaganismin välisen symbioottisen suhteen. Ajatolla Khomeini ja Ronald Reagan olivat järjestäneet salaiset neuvottelut, jotka tunnettiin nimellä ’Lokakuun yllätys’ ja jotka estivät minun ja silloisen Yhdysvaltain presidentin Jimmy Carterin yritykset vapauttaa panttivangit ennen (USA:n) vuoden 1980 vaaleja. Se, että heitä ei vapautettu, kallisti vaalien tuloksen Reaganin eduksi."

Reagan siis valittiin ja aivan ensimmäiseksi lopetti Jimmy Carterin aurinkovoimaohjelman. Oletettavasti öljyteollisuuden iloksi. Öljystähän Iraninkin asioissa on ollut ainakin osaltaan kyse. Todettakoon, että USA:ssa aurinkovoimalle oli ainakin teoriassa paljon paremmat olosuhteet kuin Suomessa. Reagan puolestaan lisäsi fossiilisten energioiden tukimuotoja. Reagan saikin ao. porukoilta runsaasti tukea seuraaviin pressavaaleihin 1984. (Tämä kappale on aivan yleistä tietoa).

Ja pikaisesti jo Reaganin ensimmäisen virkavuoden aikana USA:n aseita toimitettiin Israelin kautta Iraniin. Kuriositeettina Reagan nosti kampanjapäällikkönsä Bill Caseyn myöhemmin CIA:n johtajaksi. Selvästikin kykenevä kansainvälisten suhteiden asioissa.

     ***     ***     *** 

Muutama linkki aiheeseen liittyviin asioihin.

Iranin panttivankikriisi

Operaatio Kotkan Kynsi- pelastusoperaatio 1980

Iran Contra Wikipediassa

USA:n laivasto ampui vuonna 1988 alas iranilaisen matkustajakoneen Hormuzin salmen yläpuolella. Lähes 300 matkustajaa kuoli, suurin osa iranilaisia.

Tankkerisotaa 1980-luvulla Irakin – Iranin sodan aikana.

     ***     ***     *** 

Tässä vielä tuon Texasin varakuvernöörin Wikipedia-sivuilta lainaus osallistumisesta Iranin panttivankikriisiin.

”Maaliskuussa 2023, Jimmy Carterin saattohoitouutisten motivoimana, Barnes vahvisti vuoden 1980 'Lokakuun yllätys' -teorian kertomalla The New York Timesin toimittaja Peter Bakerille, että kesällä 1980 hän oli tahattomasti mukana välittämässä Reaganin kampanjan virkailijoiden lupauksia pyytää Iranin viranomaisia pitämään heidän hallussaan olevat panttivangit pidätettyinä vuoden 1980 presidentinvaaleihin asti.

Barnesin mukaan kesällä 1980 hän seurasi Texasin entistä kuvernööriä ja entistä ehdokasta vuoden 1980 presidentinvaaleissa John Connallya matkalla useisiin Lähi-idän maihin, joiden joukossa oli mukana Jordania, Syyria, Libanon, Saudi-Arabia, Egypti ja Israel. Barnes väitti vuonna 2023, että matkan aikana Connally edisti Ronald Reaganin ehdokkuutta näiden maiden johtajille, ja kertoi näille (lukuun ottamatta Israelin johtajia): ‘Olisi erittäin fiksua, että välittäisit sanan iranilaisille odottamaan, kunnes nämä presidentinvaalit ovat ohi.’

Barnes vakuutti, että hän ei tiennyt etukäteen, että Connally sanoisi niin matkalla, ja uskoi, että Connally asemoi itsensä tulevan Reaganin hallinnon nimitykseen joko ulkoministerille tai puolustusministerille. Reagan tarjosi Connallylle energiaministerin paikkaa, mutta Connally kieltäytyi. Barnes väitti myös, että pian Yhdysvaltoihin paluun jälkeen Connally raportoi matkastaan William J. Casey’lle, joka oli Reaganin kampanjan puheenjohtaja, ja myöhemmin keskustiedustelupalvelun johtaja. Connallyn kansioissa oleva viesti vahvistaa, että hänellä oli yhteyksiä Reaganin leiriin matkan aikaisessa vaiheessa.”