DCA - Suomen antaumissopimus07.08.2026 Suosittelen lukemaan Uuden Rauhanliikkeen sivuilta DCA-sopimuksen ansiokkaat tekstit Yhteenvetona myös oma kirjaamiseni DCA sopimuksen muistiosta ja itse sopimuksesta. Asiaa kuvaavasta muistiosta saa käsityksen, että sopimusta neuvoteltiin vajaa vuosi, mutta koskapa sopimus on lähes tarkalleen samanlainen, kuin muiden maiden kanssa tehty, niin kyse on selvästi sanelusta. Puhumattakaan siitä, että se olisi kirjoitettu Suomen turvallisuus etunenässä, johon siinä ei kiinnitetä paljoakaan huomiota, vaikka rationaalisesti sen pitäisi olla kaikissa osissa ykkösnäkökohtana. Edelleen sopimuksen tulkinnan erimielisyyksiä ei ratkota missään välimiesoikeudessa, vaan pelkästään USA:n ja Suomen välisissä neuvotteluissa, ja kun tietää USA:n vaikkapa tulli-, kauppa- ja dollarijärjestelmän käytön kiristyskeinona, niin voi päätellä, ettei Suomella ole pelimerkkejä mihinkään tuon tapaisiin neuvotteluihin. Kannattaa muistaa myös Yhdysvaltojen pakonomainen halu vaihtaa heille kiusallisia hallituksia tai ainakin erilaisilla kieroiluilla yrittää. Aiheeseen voi perehtyä Lindsay O'Rourken tohtorinväitöksen pohjalta kirjoitetun kirjan Covert Regime Change avulla. Sen mukaan USA teki kylmän sodan aikana (1946 - 1989) 66 erilaista hallinnon keikausyritystä. Osa onnistui osa ei onnistunut. Esimerkkejä ovat vaikka Vietnamin (laajemmin Indo-Kiinan) sota, Iranin hallituksen vaihdos 1953 tai Chilen vallankaappaus 1973. Kylmän sodan päättymisen jälkeen vauhti ei ole ainakaan hiljentynyt. DCA-sopimus tarjoaa hyvät mahdollisuudet ohjata Suomen politiikkaa sisältä käsin. Käytännössä Suomi myös luovuttaa tuomiovallan USA:n Suomeen tuomiin sotilaisiin ja siviileihin USA:lle. Teoriassa Suomi ilmeisesti voisi käyttää jotain tuomiovaltaa, mutta sopimuksen luonne aikaansaa sen, ettei Suomi voi käyttää oleellista tuomiovaltaa. Kokemusta tuomiovallan käytöstä USA:n muissa liittolaismaissa (lue: alusmaissa) on sen verran, että em. johtopäätöstä ei tarvitse epäillä. Esimerkkejä löytyy niin Japanista, Saksasta kuin Italiastakin. Suomen on sopimksen mukaan huolehdittava siitä, että amerikkalaisjoukot kokevat olonsa mahdollisimman mukavaksi ja turvalliseksi. USA päättää itse, mitä se tukikohdissaan tekee. Esimerkiksi tarvikkeita kuljettavia lentokoneita ja aluksia ei saa tarkastaa ulkopuolisen (kuten Suomen valtion) toimesta. USA ei maksa saamistaan maa-alueista ja kiinteistöistä mitään vuokraa. Uuden rauhanliikkeen arviossa käydään myös ydinaseasiaa läpi. Suomihan on aikaisemmin sanoutunut voimakkaasti irti joukkotuhoaseista. Mutta kuten nyt tiedetään, eduskunta päätti muuttaa ydinenergialakia ja muita tuohon liittyviä lakeja siten, että USA saa tosiasiassa kuljettaa, varastoida ja käyttää ydinaseita Suomessa ja Suomesta käsin halujensa mukaisesti. Kyseinen joukkotuhoaseita promotoiva ja Suomen turvallisuutta heikentävä päätös eduskunnassa tehtiin Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Keskustan johdolla. DCA-sopimus ei myöskään varsinaisesti kulkenut perustuslakivaliokunnan kautta. Toisin sanoen ao. valiokunta ei verrannut DCA-sopimuksen vaikkapa tuomiovalta- tai muita kysymyksiä perustuslakiimme. Se ei siis säätele täällä käytettävän DCA-sopimuksen asioita. Koska puolustusministeriö vastaa sopimuksen toimeenpanosta, nousee puolustusministeriön painoarvo. Voi myös arvata, että asiakirjat tullaan määrittelemään jollain perusteella enimmäkseen salaisiksi, vaikka julkisuuslakimme lähtee siitä, että asiakirjat ovat julkisia. DCA-sopimus myös mahdollistaa USA:n joukolle pidätysoikeuden suomalaisiin, joiden USA:n joukot katsovat aiheuttavan itselleen uhan. Sopimuksen keskeisiä piirteitä onkin se, että yleensä artiklan alussa todetaan, että Suomi vastaa itse tiettyjen asioiden hoitamisesta mutta sitten ryhdytäänkin seuraavissa kohdissa antamaan USA:n joukoille yhä enemmän ja enemmän oikeuksia. Tekstissä esimerkiksi sanotaan, että Suomi oikeuttaa USA:n joukot käyttämään tarvittavia oikeuksia ja valtuuksia. Kuka määrittelee tarpeen? USA:n joukot ilmeisesti itse. Voidaan myös pohtia (mikä myös olisi pitänyt hoitaa perustuslakivaliokunnassa), miten laaja on USA:n tukikohtien välitön läheisyys. Tämä liittyy siihen kuinka suurella alueella USA:n joukot saavat käyttää "tarvittavia oikeuksia ja valtuuksia". Edelleen kuudennen artiklan nelos- ja kolmoskohdissa valtuutetaan USA:n joukoille kiireellisissä turvallisuustapauksissa oikeus toimia koko maassa. *** *** *** Lainaan tähän vielä suoraan Uuden rauhanliikkeen arviosta juuri tuosta 'antautumissopimuksen' hengessä olevista asiakohdista: Kuudennen artiklan kolmoskohta lisää hämmennystä edelleen. Siinä siis säädetään, että ”poikkeuksellisissa olosuhteissa ja yhteisesti hyväksyttyjen turvallisuussuunnitelmien mukaisesti USA:n joukot voivat toteuttaa välttämättömät ja oikeasuhtaiset toimenpiteet myös sovittujen tilojen ja alueiden välittömän läheisyyden ulkopuolella ylläpitääkseen USA:n joukkojen turvallisuutta ja puolustusta sekä niiden sotilaallisten operaatioiden jatkuvuutta ja palauttaakseen ne.” Jokaiselle vähänkään lakia tuntevalle henkilölle tämä nostattaa seuraavia kysymyksiä: 1) miten määritellään poikkeukselliset olosuhteet?
2) ketkä sopivat turvallisuussuunnitelmista ja millä kriteereillä? Ovatko turvallisuussuunnitelmat julkisia asiakirjoja, jotta kansalaiset voivat perehtyä niihin?
3) kun sopimuksella annetaan USA:n joukoille oikeus toteuttaa välttämättömiä ja oikeasuhtaisia toimenpiteitä myös sovittujen tilojen ja alueiden välittömän läheisyyden ulkopuolella ylläpitääkseen USA:n joukkojen turvallisuutta ja puolustusta sekä niiden sotilaallisten operaatioiden jatkuvuutta ja palauttaakseen ne, niin miten pitkälle tukikohtien välittömän läheisyyden ulkopuolelle USA:n joukot voivat mennä? Koko maahan? Edelleen on kysyttävä, että kuka määrittelee sen, milloin USA:n joukot voivat mennä tukikohtien välittömän läheisyyden ulkopuolelle ja millä kriteereillä tämä tapahtuu? Voiko USA:n joukkojen johto itse tehdä tällaisen päätöksen? Kysyykö USA:n joukkojen johto mitään Suomen viranomaisilta operoidakseen tukikohtien välittömän läheisyyden ulkopuolella vai voiko joukkojen johto joka tilanteessa vedota tehtävän kiireellisyyteen (ja itse määritellä tehtävän kiireellisyyden kulloisessakin tapauksessa)?
On selvää, että kun tällaisella artiklan kohdalla annetaan USA:n joukoille oikeus operoida myös tukikohtien välittömän läheisyyden (miten syvä välitön läheisyys sitten onkaan) ulkopuolella, niin sopimuksen tulkintaa (mitä ei saa kiistää tuomioistuimessa tai muussa ratkaisuelimessä) riittävästi venyttämällä USA:n joukot voivat tämän sopimuskohdan mukaan operoida periaatteessa koko maassa turvatakseen joukkojensa operatiivisen kyvyn. *** *** *** Tekoälyn vastaus kysymykseen perustuslakivaliokunnasta: Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi kesäkuussa 2024 antamassaan yksimielisessä lausunnossa, että Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus eli DCA-sopimus on hyväksyttävä eduskunnassa kahden kolmasosan määräenemmistöllä, koska se sisältää perustuslain vastaavia tai rajoittavia määräyksiä. [1] Keskeiset perustuslakikohdat ja huomiot
|
Juha Vuorio, Oulu
Kansanedustajaehdokas
---------- 73 ----------
Sain 3 444 ääntä. Kiitos!
Kansanedustajaehdokas
---------- 73 ----------
Sain 3 444 ääntä. Kiitos!
